Yhteenveto Euroopan unionin kiinteistösijoituksista: Avaintekijät, sektori dynamiikka ja strategiset mahdollisuudet

• Markkinan yleiskatsaus: Nykyinen maisema ja avaintekijät
• Teknologiset trendit, jotka muovaavat kiinteistösijoitusten muuttumista
• Kilpailutilanne: Suurimmat toimijat ja markkinaosuus
• Kasvumahdollisuudet: Sektoreiden ja segmenttien ennusteet
• Alueanalyysi: Maakohtaiset kehitykset ja kuumat kohteet
• Tulevaisuuden näkymät: Odotettavissa olevat muutokset ja strategiset vaikutukset
• Haasteet & Mahdollisuudet: Riskien navigointi ja potentiaalin vapauttaminen
• Lähteet & Viitteet

“Euroopan unionin kiinteistösijoitusmarkkinat ovat kriittisessä vaiheessa vuonna 2025.” (lähde)

Markkinan yleiskatsaus: Nykyinen maisema ja avaintekijät

Euroopan unionin kiinteistösijoitusmarkkinat navigoivat muutoksen aikaa, kun ne lähestyvät vuosia 2025–2028. Näitä muutosvoimia ovat makrotaloudelliset muutokset, sääntelymuutokset ja kehittyvät kysyntämallit sekä asuin- että liike-elämätuotteissa. COVID-19 pandemian aiheuttaman myrskyisän jakson jälkeen markkinoilla on nähtävissä vakautumisen merkkejä, joskin alueelliset erot ja sektoriin liittyvät haasteet jatkuvat.

• Asuntosektori: EU:n asuntomarkkinoilla odotetaan kohtuullista kasvua, ja Statistan mukaan vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) ennustetaan olevan 3,2% vuosina 2025–2028. Kaupungistuminen, väestölliset muutokset sekä pysyvät asuntopulan ongelmat suurissa kaupungeissa, kuten Berliinissä, Pariisissa ja Amsterdamissa, vauhdittavat kysyntää. Kuitenkin asuntomarkkinoiden saavutettavuus on keskeinen riski, sillä nousevat korkotason ja inflaation on heikentänyt ostovoimaa, erityisesti ensimmäistä kertaa ostaville (ECB).
• Liikesektori: Liikekiinteistösijoitusala kokee merkittäviä muutoksia, kun toimistorakennukset sopeutuvat hybridimalleihin ja joustavien tilojen kysyntään. JLL:n mukaan pääkaupunkiseudun toimistovuokrat ovat pysyneet vakaina, mutta toissijaiset sijainnit kohtaavat korkeampia tyhjennysasteita. Logistiikka- ja teollisuussegmentti jatkaa ylivoimaisena, kiitos verkkokaupan kasvun ja toimitusketjun uudelleenjärjestelyn, kun taas vähittäiskaupan omaisuudet ovat paineen alla kuluttajakäyttäytymisen muutosten vuoksi.
• Avaintekijät ja riskit: Kestävyys ja ESG (Ympäristö, Sosiaalinen ja Hallinnollinen) yhteensopivuus ovat nyt keskeisiä sijoituspäätöksissä, ja EU:n Kestävyysrahoitusraportointiasetus (SFDR) vauhdittaa siirtymistä vihreisiin rakennuksiin. Geopolitiikkaan liittyvät jännitteet, energiahintojen vaihtelu ja sääntelyepävarmuus – erityisesti vuokrasääntöjen ja kiinteistöhöykkyjen osalta – asettavat jatkuvia riskejä. Toisaalta mahdollisuuksia syntyy digitalisaation, kaupunkien elvytyshankkeiden ja rajatylittävien sijoitusten pohjalta, erityisesti Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että EU:n kiinteistösijoitusmarkkinoiden näkymät vuosina 2025–2028 ovat varovaisen optimistiset, mutta kasvunäkymät ovat heikentyneet makrotaloudellisten tuulien ja sääntelymonimutkaisuuksien vuoksi. Sijoittajat ja kehittäjät, jotka sopeutuvat kestävyysvaatimuksiin ja muuttuviin käyttäjävaatimuksiin, löytävät todennäköisesti eniten menestystä tässä kehittyvässä ympäristössä.

Teknologiset trendit, jotka muovaavat kiinteistösijoitusten muuttumista

Euroopan unionin kiinteistösijoitusmarkkinat kokevat voimakasta muutosta, jota ohjaavat teknologiset innovaatiot, sääntelymuutokset ja kehittyvät kuluttajamieltymykset. Kun katsomme kohti vuosia 2025–2028, sekä asuin- että liikesektoreilla on edessään merkittäviä muutoksia, mikä tarjoaa yhdistelmän riskejä ja mahdollisuuksia sijoittajille, kehittäjille ja käyttäjille.

• Asuntosektorin trendit:
  • Älykodit ja PropTech: Älykotiteknologioiden ja PropTech-ratkaisujen käyttöönotto kiihtyy, ja EU:n älykotimarkkinoiden uskotaan saavuttavan 27,6 miljardia euroa vuoteen 2028 mennessä. Energiatehokkaat järjestelmät, IoT-aktivoinnin turvallisuus ja digitaaliset kiinteistöhallintaympäristöt muuttuvat standardeiksi, parantaen vuokralaiskokemusta ja operatiivista tehokkuutta.
  • Kaupungistuminen ja saavutettavuus: Kaupunkiväestön kasvu jatkaa kysynnän vahvistamista moniperheasuntoihin ja vuokra-asuntoihin, erityisesti sellaisissa kaupungeissa kuin Berliini, Pariisi ja Madrid. Kuitenkin saavutettavuus on edelleen haaste, kun EU:n keskimääräiset asuntomarkkinahinnat ovat nousseet yli 45% vuodesta 2010, mikä johtaa poliittisiin toimiin ja lisääntynyttä kiinnostusta moduulirakentamiseen ja yhteiselo-ratkaisuihin.
  • Kestävyysvaatimukset: EU:n vihreä sopimus ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttävät syvää peruskorjaamista ja nollapäästöisiä rakennuksia. Vuoteen 2028 mennessä kaikkien uusien asuinrakennusten on oltava nolla-päästöisiä, mikä luo sekä yhteensopimisen riskejä että mahdollisuuksia vihreisiin investointeihin (Euroopan komissio).
• Liikesektorin trendit:
  • Joustavat työtilat: Hybridimallit muokkaavat toimistokysyntää. Euroopan joustavien toimistojen markkina kasvaa arvioiden mukaan CAGR:llä 7,5% vuoteen 2028 mennessä (Mordor Intelligence), kun käyttäjät etsivät muunneltavia, teknologiaan perustuvia tiloja.
  • Logistiikka ja verkkokauppa: Verkkokaupan kasvu vauhdittaa kysyntää viimeisen mailin logistiikalle ja automatisoiduille varastoille. Euroopan logistiikan kiinteistösijoitusmarkkinoiden ennustetaan laajenevan 20 miljardia euroa vuoteen 2028, kun robotiikka ja tekoäly optimoivat toimitusketjuja (Savills).
  • ESG ja sääntelyriskit: Tiukemmat ESG-vaatimukset ja taksonomiasäädökset lisäävät yhteensopimiskustannuksia mutta myös lisäävät arvoa sertifioiduille vihreille omaisuuksille. Sijoittajat priorisoivat voimakkaita kestävyysakkreditointeja omaavia omaisuuksia estääkseen vanhentumisen riskiä (PwC).

Yhteenvetona voidaan todeta, että EU:n kiinteistösijoitusmarkkinat vuosina 2025–2028 muovautuvat digitalisaation, kestävyyden ja muuttuviin kysyntämalleihin. Aiheutuvuuden ja ESG-yhteistyön hyväksyvät osapuolet ovat parhaiten asemoidut hyödyntämään uusia mahdollisuuksia ja navigoimaan sääntelyyn ja markkinariskeihin liittyviä haasteita.

Kilpailutilanne: Suurimmat toimijat ja markkinaosuus

Euroopan unionin kiinteistösijoitusmarkkinat ovat käymässä merkittävän muutoksen läpi vuosina 2025 ja 2028, mikä johtuu kehittyvistä taloudellisista olosuhteista, sääntelymuutoksista ja muuttuviin kysyntämalleista sekä asuin- että liikesektoreilla. Kilpailutilanne on hallussa sekoituksessa paneurooppalaisia kiinteistösijoitusrahastoja (REIT), institutionaalisia sijoittajia sekä suuria kiinteistönkehittäjiä, joista jokainen kilpailee markkinaosuuksista muuttuvien kuluttajamieltymysten ja makrotaloudellisten tuulien keskellä.

• Suurimmat toimijat:
  • Unibail-Rodamco-Westfield pysyy johtavana toimijana kaupallisella sektorilla, ja sen portfolio kattaa vähittäiskaupan, toimiston ja konferenssitilat keskeisissä EU-kaupungeissa. Huolimatta viimeisistä myynneistä yhtiö pitää merkittävän osan ensiluokkaisista vähittäiskauppakiinteistöistä.
  • Vonovia SE ja LEG Immobilien hallitsevat asuntomarkkinoita, erityisesti Saksassa, halliten yhteensä yli 700,000 asuinyksikköä. Niiden suuruus tarjoaa vastustuskykyä markkinatutkimuksille ja sääntelymuutoksille.
  • Land Securities Group ja SEGRO ovat keskeisiä toimijoita Yhdistyneen kuningaskunnan sekä manner-Euroopan logistiikka- ja toimistosektoreilla, hyödyntäen verkkokauppabuumia ja toimitusketjun siirtymää.
  • Kansainväliset sijoittajat kuten Blackstone ja Brookfield Asset Management laajentavat edelleen eurooppalaisia portfoliosihtejä, keskittyen logistiikkaan, datakeskuksiin ja monimuotoisiin omaisuusluokkiin.
• Markkinaosuus ja trendit:
  • JLL:n mukaan paneurooppalaiset sijoitusvolyymit saavuttivat 174 miljardia euroa vuonna 2023, ja Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta kattavat yli 60% kokonaistoiminnasta.
  • Asunto-omaisuutta ennustetaan ylittävän suorituskyvyn, ja sen arvioitu vuotuinen kasvu on 3,5% vuoteen 2028 mennessä kaupungistumisen ja asuntopulan myötä (Savills).
  • Kaupalliset kiinteistösijoitukset kohtaavat vastatuulta nousevista korkotasoista ja hybridimallityöstä, mutta logistiikkatoimialan ja datakeskusten ennustetaan näkevän voimakasta kysyntää, logistiikka-investoinnin noustessa 12% vuodesta 2023 toiseen neljännekseen (CBRE).
• Riskit ja mahdollisuudet:
  • Sääntelyriskit, erityisesti vuokrasääntöjen ja ESG-vaatimusten osalta, saavat suuret toimijat mukauttamaan portfoliosihtejä.
  • Mahdollisuuksia on runsaasti arvo- ja vihreän peruskorjaamisen projekteissa, sillä EU:n Vihreä sopimus nopeuttaa kestävien omaisuuksien kysyntää (Euroopan komissio).

Kasvumahdollisuudet: Sektoreiden ja segmenttien ennusteet

Euroopan unionin kiinteistösijoitusmarkkinat ovat saavuttamassa varovaisen elpymisen ja muutoksen aikakauden vuosina 2025 ja 2028, ohjattuna makrotaloudellisilla vastatuulilla, kehittyvillä kysyntämalleilla ja sääntelymuutoksilla. Sekä asuin- että liikesektoreiden odotetaan kokevan erilaista kasvua, ja sektoriin liittyvät riskit ja mahdollisuudet nousevat esiin alueella.

• Asuntosektori:
  • Vuodet 2023–2024 ovat olleet vaimeat, mutta EU:n asuntomarkkinahinnat ovat ennustettavasti vakiintumassa ja toipumassa vähitellen, ja Statistan ennustaa keskimääräisen vuosihintakäyrän olevan 2–3% vuosina 2025–2028. Avaintekijöitä ovat pysyvät asuntopulan ongelmat kaupunkikeskuksissa, väestönmuutokset ja hallituksen kannustimet energiatehokkaille remontointihankkeille.
  • Vuokralaiskysynnän odotetaan pysyvän hyvänä, erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Berliinissä, Pariisissa ja Madridissa, kun saavutettavuusrajoitteet ja korkeat korot rajoittavat omistusasumista. JLL:n Euroopan asuntomarkkinan päivitys korostaa kasvavaa institutionaalista kiinnostusta vuokra-asuntoihin ja yhteiselo-malleihin.
  • Riskiä on odotettavissa sääntelytoimenpiteiden (esim. vuokrasäännökset), nousevien rakennuskustannusten ja EU:n vihreän sopimuksen tiukentamien energiatehokkuusnormien vaikutuksesta.
• Liikesektori:
  • Kaupallisten kiinteistöhallintakannustimien odotetaan kokemaan epätasaista elpymistä. CBRE:n Euroopan kiinteistöhallintanäkymät ennustavat ensiluokkaisten toimistojen ja logistiikkaomaisuuksien elpymistä, ja vuosittaiset sijoitusvolyymit ennustetaan nousevan 5–7% vuodesta 2025 eteenpäin, kun korkojen normalisoituminen ja osittain purkautunut sijoittajakysyntä kiihtyy.
  • Logistiikka- ja teollisuustaloilla odotetaan pysyvän yliedustettuina, kiitos verkkokaupan kasvun ja toimitusketjun uudelleenjärjestelyn. Toisaalta vähittäiskaupan ja toissijaisten toimistotuotteiden odotetaan kohtaavan rakenteellisia haasteita etätyön ja muuttuvan kuluttajakäyttäytymisen vuoksi.
  • Mahdollisuudet piilevät vanhentuneiden omaisuuden kehittämisessä, vihreässä peruskorjauksessa ja datakeskusten sekä elämänjakson tilojen laajentamisessa.
  • Riskit sisältävät pysyvän inflaation, geopolitiikan epävarmuuden ja Euroopan keskuspankin mahdollista tiukentamista.

Kaiken kaikkiaan EU:n kiinteistösijoitusmarkkinoiden näkymät vuosina 2025–2028 ovat varovaisen optimistisia, ja ytimissä on sitkeyttä ja merkittäviä mahdollisuuksia sijoittajille ja kehittäjille, jotka pystyvät navigoimaan sääntely- ja teknologiamuutosten sekä kestävän kehityksen johtavien muutoksen.

Alueanalyysi: Maakohtaiset kehitykset ja kuumat kohteet

Euroopan unionin (EU) kiinteistösijoitusmarkkinat ovat saavuttamassa varovaisen elpymisen ja muutoksen aikakauden vuosina 2025 ja 2028, jotka muovautuvat makrotaloudellisten vastatuulien, kehittyvien sääntelykehysten ja muuttuviin kysyntämalleihin asuin- ja liikesektorilla.

• Asuntosektori: 2023–2024 jakso on ollut stagnaatio ja hintakorjauksia, mutta EU:n asuntomarkkinat odottavat vakaantuvansa, kohtuullisen hintakasvun ollessa ennustettavissa 2–3% vuodessa vuoteen 2028 mennessä (Statista). Avaintekijöitä ovat pysyvät asuntopulan ongelmat, väestönmuutokset ja hallituksen kannustimet energiatehokkaille remontointihankkeille. Saksa, Ranska ja Alankomaat pysyvät kuumina kohteina, sillä Berliini ja Pariisi houkuttelevat jälleen sijoittajia vahvan vuokralaiskysynnän ja rajoitetun tarjonnan vuoksi (PwC: Emerging Trends in Real Estate Europe 2024).
• Liikesektori: Liikekiinteistöt ovat käymässä merkittäviä muutoksia. Toimistokysyntä elpyy tietyissä kaupungeissa, erityisesti niissä, joissa on vahvoja teknologia- ja elämänilmoitussektoreita, kuten Amsterdam, Dublin ja München. Kuitenkin hybridimallit jatkuvat perinteisten toimistotilojen kysynnän heikkenemisestä, mikä panee sen suuntautumaan joustavampiin, kestävämpiin ja monikäyttöisiin kehityshankkeisiin (JLL: Euroopan toimistomarkkinan päivitys). Logistiikka- ja teollisuusomaisuus ovat edelleen erittäin kysyttyjä, ja verkkokaupan kasvu ja toimitusketjun siirtyminen kehittyvät, Alankomaat ja Espanja nousevat merkittäviksi logistiikkakeskuksiksi.
• Riskit: Tämä sektori kohtaa useita riskejä, kuten korkean korkotaso, tiukemmat ESG-säädökset ja geopoliittinen epävarmuus. Euroopan keskuspankin varovainen lähestymistapa korkoleikkauksiin voi pitää rahoitusmenot korkeina, mikä vaikuttaa sekä asuntomahdollisuuksiin että liikesijoituksiin (ECB ennusteet). Lisäksi EU:n vihreä sopimus ja taksonomiasäädökset lisäävät yhteensopimiskustannuksia erityisesti vanhemmille rakennuksille.
• Mahdollisuudet: Sijoittajat kohdistavat yhä enemmän arvonlisäys- ja uudelleenrakentamisprojekteihin, erityisesti sellaisiin, jotka parantavat energiatehokkuutta ja ESG-akkreditointeja. Kohtuuhintaiset asunnot, opiskelija-asunnot ja seniorikodit saavat yhä enemmän huomiota väestönmuutosten myötä. Rajatylittävä sijoitus on odotettavissa kasvu, kun institutionaalinen pääoma etsii hajautusta ja tuottoja toissijaisista kaupungeista ja nousevista markkinoista EU:ssa (Savills: Euroopan sijoitusnäkymät 2024).

Yhteenvetona voidaan todeta, että EU:n kiinteistösijoitusmarkkinat vuodesta 2025 vuoteen 2028 tulevat olemaan kestäviä, mukautuvia ja yhä enemmän kestävyysvaatimuksiin kohdistuvia, alueellisia kuumia kohteita ja sektorikohtaisia mahdollisuuksia ketterille sijoittajille.

Tulevaisuuden näkymät: Odotettavissa olevat muutokset ja strategiset vaikutukset

Euroopan unionin kiinteistösijoitusmarkkinat ovat käymässä merkittävän muutoksen läpi vuosina 2025 ja 2028, muovautuneina makrotaloudelliset muutokset, sääntelymuutokset sekä kehittyvät kysyntämallit asuin- ja liikesektorilla. Kun alue siirtyy korkeasta inflaatiosta ja korkovaihtelusta, sidosryhmät arvioivat strategioitaan uuden riskin navigoimiseksi ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

• Asuntosektorin trendit:
  • Kysynnän elpyminen: Vuosien 2023–2024 vaimean jakson jälkeen asuntokysynnän odotetaan elpyvän, kun Euroopan keskuspankki lievittää inflaatiota ja leikkaa asteittain korkoja (ECB). Kaupungistuminen ja väestönmuutokset, mukaan lukien lisääntynyt muuttoliike ja pienempiä kotitalouksia, tukevat kysyntää sekä vuokra- että omistusasuntokysynnässä.
  • Saavutettavuushaasteet: Huolimatta elpymisestä saavutettavuus on edelleen ongelma. Eurostatin mukaan yli 17% EU:n asukkaista käytti yli 40% tuloistaan asumiseen vuonna 2023. Tämä todennäköisesti johtaa poliittisiin toimenpiteisiin ja investointiin kohtuuhintaisissa ja sosiaalisissa asuntoprojekteissa.
  • Vihreä peruskorjaus: EU:n vihreä sopimus ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi kiihtyvät peruskorjauksen ja energiatehokkuuden rakentamisen osalta, ja luovat mahdollisuuksia kestävien omaisuuksien kehittäjille ja sijoittajille (Euroopan komissio).
• Liikesektorin trendit:
  • Toimistomarkkinan tasapainottaminen: Hybridimallit muokkaavat toimistokysyntää. Päätoimialat, joustavat ja kestäviä toimistotiloja suurissa kaupungeissa odotetaan suoriutuvan hyvin, kun taas toissijaiset omaisuudet saattavat kohdata korkempia tyhjennysasteita ja arvon laskua (JLL).
  • Logistiikka- ja teollisuuden kasvu: Verkkokaupan laajeneminen ja toimitusketjun uudelleensuuntautuminen lisäävät logistiikka- ja teollisuusomaisten kysyntää, erityisesti keski- ja itä-Euroopassa (CBRE).
  • Vähittäismarkkinoiden eriytyminen: Vaikka pääkatukauppa kohtaa vastatuulia, vähittäiskauppapuistoilla ja monikäyttöisillä kehitysprojekteilla on osoittautunut olevan vahvempia, ja ne vedetään muutoskuluttajamieltymyksiin ja kaupunkielvitysaloitteisiin.
• Riskit ja mahdollisuudet:
  • Riskit: Pysyvä inflaatio, geopoliittiset jännitteet sekä sääntelyepävarmuus voivat heikentää sijoittajatuontantoa. Rakennuskustannusten nousu ja tiukemmat ESG-vaatimukset saattavat myös painaa katetta.
  • Mahdollisuudet: Sijoittajilla, jotka keskittyvät kestävyyteen, kohtuuhintaiseen asumiseen ja logistiikkaan, on hyvät mahdollisuudet. Digitalisaatio, proptechin omaksuminen ja rajat ylittävät pääomavirrat ovat odotettavissa, jolloin ne jatkuvasti muovaavat kilpailua.

Kaiken kaikkiaan EU:n kiinteistösijoitusmarkkinoiden näkymät vuosina 2025–2028 ovat varovaisen optimistisia, ja selektiivisesti kesto kestäväkasvua inflaation ja eritystehtaallisten ja innovaatioiden nykyisten segmenttien kestävyydessä.

Haasteet & Mahdollisuudet: Riskien navigointi ja potentiaalin vapauttaminen

Euroopan unionin kiinteistösijoitusmarkkinat ovat astumassa transformaation aikakauteen vuosina 2025 ja 2028, muovautuneena makrotaloudellisiin muutoksiin, sääntelymuutoksiin sekä asuin- että kaupallisilla sektoreilla. Ymmärtäminen haasteista ja mahdollisuuksista eteenpäin on keskeistä sijoittajille, kehittäjille ja päättäjille.

• Asuntomarkkinoiden trendit: EU:n asuntosektorin odotetaan kasvavan kohtuullisesti, ja Statista ennustaa puoletustuotantovauhdiksi (CAGR) 3,2% vuoteen 2028 mennessä. Kaupungistuminen, väestölliset muutokset sekä pysyvä asuntopula – erityisesti Berliinissä, Pariisissa ja Amsterdamissa – vauhdittavat kysyntää. Kuitenkin saavutettavuus on ollut keskeinen haaste, sillä nousevat korkot ja rakennuskustannukset ovat hidastaneet uusi investointeja (Euroopan parlamentti).
• Kaupallisen kiinteistöhallinnan dynamiikka: Kaupallinen sektori kohtaa vastatuulia hybridityön ja verkkokaupan kasvun vuoksi. Toimistotilan kysyntä vakiintuu matalammille tasoille, ja suurten kaupunkien kuten Lontoon ja Frankfurtin tyhjennysasteet nousevat 8–12% vuonna 2024 (CBRE). Toisaalta logistiikka- ja datakeskukset ylittävät odotuksia, jotka johtuvat toimitusketjujen uudelleenjärjestelystä ja digitalisaatiosta.
• Riskit: Keskeisiin riskeihin kuuluvat pysyvä inflaatio, korkeammat rahoituskustannukset sekä sääntelyepävarmuus. Euroopan keskuspankin varovainen kanta korkoleikkauksiin pitää todennäköisesti korkokannat korkeina, mikä vaikuttaa sekä asuntokysyntään että liike-elämän investointeihin (ECB). Lisäksi EU:n energiatehokkuuden ja ESG-yhteensopivuuden alhaiset vaatimukset lisäävät pääomakuluvaihtoehtoja, erityisesti vanhempien kiinteistöhankkeiden osalta.
• Mahdollisuudet: Haasteista huolimatta mahdollisuudet ovat runsaasti olemassa. Vihreä siirtyminen kasvattaa kysyntää kestäville rakennuksille, ja EU:n remontointiaalto tähtää vuosittaisten energiatehokkuushanketavoitteiden kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä (Euroopan komissio). Sijoittajat myös kohdistavat etsimään vaihtoehtoisia omaisuusluokkia – kuten senioriasumista, opiskelija-asuntoja ja elämänlaatu-tiloja – tarjoamaan kestävyys- ja kasvupotentiaalia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että EU:n kiinteistösijoitusmarkkinat vuosina 2025–2028 tulevat määrittämään mukautumista: sidosryhmät, jotka proaktiivisesti vastaavat sääntely- ja taloudellisiin teknologisiin muutoksiin, ovat parhaiten valmiita vapauttamaan arvoja muuttuvassa ympäristössä.

Lähteet & Viitteet

• Euroopan unionin kiinteistösijoitusmarkkinoiden näkymät 2025–2028: Asuin- ja kaupalliset trendit, riskit ja mahdollisuudet
• Statista
• ECB
• Euroopan komissio
• Euroopan komissio
• Mordor Intelligence
• Savills: Euroopan sijoitusnäkymät 2024
• PwC: Emerging Trends in Real Estate Europe 2024
• Vonovia SE
• Land Securities Group
• SEGRO
• Blackstone
• Brookfield Asset Management
• Euroopan parlamentti